Löysin netistä dekkarinäyttelyn, jossa oli paljon tietoa. Teoksen on tehnyt Harri Hirvi, Jyväskylän yliopistosta. Lue dekkarinäyttely kokonaisuudessaan (pdf). Kyseisessä teoksessa on paljon tietoa dekkareista, joten se kannattaa lukea, vaikka ei varsinaisesti olisikaan Agatha Christien ystävä.
Agathan osuus on julkaistu sivulla Harrin luvalla:Dame Agatha Christie (1890-1976) on kenties tunnetuin ja rakastetuin salapoliisikirjailija. Hänen teoksiaan on käännetty useille eri kielille. Menestynein Christien teoksista on Hiirenloukku, joka on käännetty 23 kielelle, minkä lisäksi näytelmää on esitetty Lontoossa yhtäjaksoisesti yli 20 000 kertaa vuodesta 1952 alkaen. Alku ei ollut Christielle yhtä lupaavaa, sillä hänen ensimmäinen dekkarinsa Stylesin tapaus (1920) (suom. 1970) ei kelvannut kuudelle ensimmäiselle kustantajalle; vasta seitsemäs hyväksyi sen - menestyksekkäin seurauksin. Christie kirjoitti yli 70 dekkaria.
Ensimmäinen suomeksi julkaistu Agatha Christie -dekkari on Odottamaton ratkaisu vuodelta 1927. Alkuperäiseltä nimeltään The Murder of Roger Ackroyd. Jo vuonna 1929 se käännettiin uudelleen nimellä Kello 9.10. Vasta kolmas käännös v. 1959 sai nimekseen Roger Ackroydin murha.
Agatha Christien tunnetuin salapoliisihahmo on belgialainen Hercule Poirot muhkeine viiksineen ja harmaine aivosoluineen. Toinen lähes yhtä kuuluisa hahmo on rakastettava Neiti Jane Marple. Poirot esiintyy yli neljässäkymmenessä kirjassa, viimeisen kerran teoksessa Esirippu, jossa hän kuolee. Tämän teoksen Christie kirjoitti jo 1940-luvulla, mutta se julkaistiin vasta vähän ennen hänen kuolemaansa v. 1975 (suom. 1976). Neiti Marple ratkoo murhia seitsemässätoista kirjassa, viimeisen kerran teoksessa Neiti Marplen viimeinen juttu v. 1976 (suom. 1977).
Muita Agatha Christien salapoliisihahmoja ovat Tommy ja Tuppence Beresford, sekä novellikokoelmissa esiintyneet Parker Pyne ja Herra Quin.
Hiirenloukun lisäksi kenties tunnetuin Agatha Christien kirjoista on Kymmenen pientä neekeripoikaa, joka ensimmäisenä suomennoksenaan sai nimekseen Eikä yksikään pelastunut. Kirja on filmattu kymmenen kertaa vuosina 1945-1995; Englannissa, Yhdysvalloissa, Ranskassa, Neuvostoliitossa ja Intiassa. Muita tunnettuja kirjoja ovat Idän pikajunan arvoitus, Kuolema Niilillä, Roger Ackroydin murha, Tuijottava katse, Aikataulukon arvoitus ja Lordin kuolema, myös näistä kaikista kirjoista on tehty elokuvat. Muihin parhaimpiin Christie-kirjoihin kuuluvat teokset Kuolema ilmoittaa lehdessä, Ruumis kirjastossa, Lentävä kuolema, Sininen juna ja Golfkentän murha.
Kymmenen pienen neekeripojan lisäksi filmatuimpia Christie-teoksia ovat novelli Satakielimaja (neljä kertaa), Roger Ackroydin murha, Paddingtonista 16:50, Syyttäjän todistaja ja Murha maalaiskylässä (kaikki kolme kertaa). Ehkä hieman yllättäen Christien ensimmäinen filmatisointi on novellista Herra Quin esittäytyy, joka tehtiin englannissa vuonna 1928. Tämä niin kuin seuraava vuonna 1929 saksassa filmattu Tommy ja Tuppence -dekkari Salainen vastustaja olivat vielä mykkiä.
Agatha Christie on edelleen hyvin suosittu kirjailija, hänen tuotantoaan julkaistaan nykyään myös paljon äänikirjoina. Vuonna 2001 ilmestyi ensi kerran Kirsti Katteluksen suomentamana Christien näytelmä Seitti, lukijana Lars Svedberg.
Belgialainen Hercule Poirot harmaine aivosoluineen on Agatha Christien (1890-1976) suosituin salapoliisi. Tämä muhkeaviiksinen, keikarimainen entinen poliisi selvitteli murhamysteerejä yli neljässäkymmenessä kirjassa. Ensimmäisen kerran jo v. 1920 teoksessa Stylesin tapaus (suom. 1970). Christie "tappoi" Poirotin teoksessa Esirippu, jonka hän kirjoitti jo 1940-luvulla, mutta se julkaistiin vasta vähän ennen Christien omaa kuolemaa v. 1975 (suom. 1976). Muita tunnettuja Poirot-tarinoita ovat Idän pikajunan arvoitus (suom. 1937), Lentävä kuolema (suom. 1937), Aikataulukon arvoitus (suom. 1938), Kuolema Niilillä (suom. 1940), Sininen juna (suom. 1940) ja Roger Ackroydin murha (suom. 1927, 1929, 1959). Vuodesta 1989 alkaen Englannissa on tuotettu tv-sarjaa Hercule Poirotin parhaista murhatutkimuksista, jossa Poirotia esittää loistava David Suchet. Valkokankaalla on nähty myös kaksi muuta erinomaista Poirot-hahmoa: 1930-luvulla Austin Trevor ja 1970-1980-luvuilla Peter Ustinov, molemmat useampaan kertaa. Heidän lisäkseen Poirotia ovat esittäneet myös: Martin Gabel tv-sarjassa 1960-luvulla, sekä elokuvissa Tony Randall (1965), Albert Finney (1974) ja Alfredo Molina (2001). Sekä venäläisissä elokuvissa Anatoli Ravikovich (1989) ja Konstantin Rajkin (2002).
St. Mary Meadissa asustava herttainen neiti Jane Marple oli Agatha Christien oma suosikki. Vanha neiti ratkoi ongelmallisia murhatapauksia käsitöitä tehden. Poirotin tavoin myös Neiti Marplesta on tehty Englannissa tv-sarja. Agatha Christie näki Joan Hicksonin teatterinäyttämöllä joskus 1940-luvulla ja ihastui tämän tyyliin niin, että pyysi tätä näyttelemään joskus Miss Marplea. Toive toteutui vasta Christien kuoleman jälkeen 1980-luvulla. Loistavan Joan Hicksonin lisäksi myös Margaret Rutherford onnistui 1960-luvulla viidessä elokuvassa luomaan tyylikkään Neiti Marple -hahmon. Heidän lisäkseen Jane Marplea ovat esittäneet onnistuneesti myös Angela Lansbury (1980), Helen Hayes (1983 ja 1985) ja Geraldine McEwan (2000-luvulla). Neiti Marple elokuvia on tehty myös Saksassa; Inge Langen (1970) ja Neuvostoliitossa; Ita Ever (1983). Neiti Marple -mysteereistä tunnetuimpia ovat Kuolema ilmoittaa lehdessä (suom. 1950), Tuijottava katse (suom. 1965), Ruumis kirjastossa (suom. 1972) ja Neiti Marplen viimeinen juttu (suom. 1977).
Sympaattinen pariskunta Tommy ja Tuppence Beresford esiintyi vain neljässä Agatha Christie - teoksessa. Ensimmäisen kerran pariskunta esittäytyy jo vuonna 1922 ilmestyneessä kirjassa Salainen vastustaja (suom. 1974), sitten 1941 heidän parhaimmassa seikkailussaan Salomonin tuomio (suom. 1988) ja vielä kerran 1960- ja 1970-luvulla. Jo vuonna 1929 filmattiin Saksassa mykkäfilmi Salaisen vastustajan pohjalta, jossa Tommya ja Tuppencea esittivät Carlo Aldini ja Eve Gray. 1980-luvulla tehtiin Britanniassa samasta kirjasta elokuva, jossa esiintyivät James Warwick ja Francesca Annis. Elokuva sai jatkoa tv-sarjan muodossa.
Myös Agatha Christien vähemmän tunnetut salapoliisihahmot ovat päässeet valkokankaalle. Christien ihan ensimmäinen filmatisointi tehtiin Englannissa vuonna 1928. Mykkäfilmissä Herra Quinia esitti Stewart Rome. Vuonna 1982 Maurice Denham esitti Parker Pyneä englantilaisessa tv-sarjassa. Näitä ei ole esitetty Suomessa.